Varhaiskasvatus (vanha)

Kaikilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen oli tietyissä tilanteissa mahdollisuus rajata 20 viikkotuntiin vuodesta 2016 alkaen, mutta kaikilla lapsilla on kuitenkin jälleen 1.8.2020 lukien ollut yhtäläinen subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Vammaisen lapsen varhaiskasvatuksen järjestäminen ja varhaiskasvatuksen tuki

Vammaisen tai muuten tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatus voidaan järjestää esimerkiksi tavallisessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa kahden paikalla tai avustajan kanssa taikka erityispäiväkodissa.

Lapsella on oikeus tarpeidensa mukaiseen varhaiskasvatuksen tukeen, jota koskevat tarkemmat varhaiskasvatuslain 3 a luvun säännökset tulivat voimaan 1.8.2022. Muutoksesta kerrotaan muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla. Ministeriön sivuilta löytyy varhaiskasvatuksen tuesta myös usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen. Tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea, ja siitä tulee yleensä tehdä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Varhaiskasvatuksen tukea käsitellään tarkemmin lisäksi esimerkiksi kuntia varhaiskasvatuksen järjestäjinä velvoittavien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 5 luvussa sekä oppimis- ja ohjauskeskus Valterin verkkosivuilla.

Oikeus tukeen perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin

Oikeus saada varhaiskasvatuksen tukea toteuttaa muun muassa vammaisten lasten yhdenvertaisuutta (PL 6 §), sivistyksellisiä oikeuksia (PL 16 §) ja oikeutta sosiaaliturvaan (PL 19 §). Myös muun muassa YK:n vammaissopimus velvoittaa järjestämään varhaiskasvatukseen yksilöllisen tarpeen mukaista tukea.

Varhaiskasvatusta koskevat ratkaisut on YK:n vammaissopimuksen mukaan tehtävä lapsen etu ensisijaisesti huomioiden (7.2 artikla), ja varhaiskasvatuksen tulee olla esteetöntä ja saavutettavaa vammaisille lapsille (9 artikla). Vammaissopimuksen 19 artikla velvoittaa järjestämään vammaisille henkilöille yksilöllisen tarpeen mukaisia tukipalveluja, joita tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä. 24 artikla velvoittaa tunnustamaan vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen syrjimättä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien pohjalta koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla.

Vammaissopimuksen 24 artiklan sisältöä koskevassa yleiskommentissaan (nro 4) YK:n vammaiskomitea toteaa varhaiskasvatukseen soveltuen seuraavaa: ”Varhaislapsuudessa toteutettavat toimet voivat olla erityisen arvokkaita vammaisille lapsille, sillä ne vahvistavat heidän valmiuksiaan hyötyä koulutuksesta ja lisäävät heidän koulunkäynnin aloittamistaan ja sen jatkamista. – – [s]opimuspuolia kehotetaan varmistamaan vammaisille lapsille mahdollisuus laadukkaaseen varhaislapsuuden kehitykseen ja hoitoon sekä esiopetukseen ja tarjoamaan pienten vammaisten lasten vanhemmille ja huoltajille tukea ja koulutusta. Jos vammaiset pikkulapset huomataan ja he saavat tukea varhain, heillä on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet siirtyä sujuvasti inklusiiviseen esiopetukseen ja perusopetukseen.” (CRPD/C/CG/4, kohta 67)

Kehitysvammalain mukainen kuntouttava varhaiskasvatus

Vammaisen lapsen varhaiskasvatus voidaan järjestää kehitysvammalain mukaisena kuntouttavana varhaiskasvatuksena (aiemman terminologian mukaan kuntouttavana päivähoitona) silloin, kun se järjestetään ensisijaisesti kuntoutuksellisista syistä ja lapsen erityisen yksilöllisen hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi.

Kehitysvammalain mukaisena erityishuoltona alle kouluikäisen lapsen varhaiskasvatus tulee järjestää siinä tapauksessa, että varhaiskasvatuslain mukaiset palvelut eivät riitä kattamaan lapsen hoidon tarvetta tai hoidon tarpeen on ensisijaisesti katsottava johtuvan lapsen kehitysvammasta. Tavoitteena on edistää hänen suoriutumistaan päivittäisistä toiminnoista. Lapsen tarvitessa varhaiskasvatusta kuntoutuksellisista syistä tulisi tarvetta perustella asiantuntijalausunnolla (esim. lääkärin, psykologin tai neurologin), josta ilmenee nimenomaisesti varhaiskasvatuksen kuntoutuksellinen merkitys.

Kuntouttava varhaiskasvatus oikeuskäytännössä

Kuntouttavaa päivähoitoa/varhaiskasvatusta koskevassa korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä, jota löytyy Vammaispalvelujen käsikirjasta, on katsottu, että joskus jo päiväkotiryhmässä olemista voidaan pitää kuntouttavana siten, että lapselle on myönnettävä kuntouttava päivähoito/varhaiskasvatus. Jos varhaiskasvatus on lapselle kuntouttavaa koko päiväkotipäivän ajan, hänelle ei tule myöntää vain osapäiväistä kuntouttavaa varhaiskasvatusta.

Oikeuskäytännössä on myös omaksuttu periaate, jonka mukaan kunta (jonka tilalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjäksi on 1.1.2023 alkaen tullut hyvinvointialue) ei voi kiertää laissa sille määrättyjä velvollisuuksia myöntämällä kehitysvammaisten tarvitsemat erityishuollon palvelut jonkin muun lain perusteella siten, että kunta/hyvinvointialue voisi periä palvelun käyttäjiltä asiakasmaksuja sellaisista palveluista, jotka erityishuoltoon lukeutuvina olisivat asiakkaille maksuttomia. Alle 16-vuotiaan päiväaikaisena erityishuollon palveluna kuntoututtavan varhaiskasvatuksen tulee olla asiakkaalle maksutonta.

Kuntouttavaa varhaiskasvatusta haetaan oman hyvinvointialueen vammaispalveluista. Erityishuoltoa järjestävän hyvinvointialueen tulee lisäksi huolehtia kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset.

Lainsäädäntöä

Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki 3.8.1992/734

Tämän sivun tieto koskee vanhaa lainsäädäntöä. Uutta lainsäädäntöä koskeva tieto on koottu pääsivulle Tuki ja neuvot.